Individual choices? Bioscience, culture and society as approaches to genes, eating and health

This paper presents the background and a plan for an interdisciplinary study that aims at examining the practices of eating as an entanglement of biology, culture and society all together. Our interest is on genes not only as a biological fact but also as a scientific discovery that increasingly shapes our understanding of the interconnections between genotype, eating patterns and health. Genetics is assumed to bear a growing role in the self-understanding and eating practices of future consumers. In this paper, we first highlight the basic assumptions on the role of the social and the individual in theory of practices, food-relating taste psychogenomics, and cultural studies

Mat, måltid, minne

Recension av: Lindqvist, Yrsa 2010. Mat, måltid, minne. Hundra år av finlandssvensk matkultur. (Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 727, Meddelanden från Folkkultursarkivet 22.) Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors

Beating unsustainability with eating: four alternative food-consumption scenarios

Peer reviewe

Esteiden ja hyvien käytäntöjen merkitys kiertotalouden valtavirtaistamisessa: Turun seudun yritykset kiertotalouden edistäjinä

Turussa on marraskuussa 2021 otettu käyttöön Kiertotalouden Tiekartta – kohti resurssiviisasta yhteiskuntaa 2029. Tiekartan valmisteluvaiheessa Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus teki toteutettavuustutkimuksen, jonka jatkona Turun kaupunki on halunnut selvittää Turun seudun yritysten tunnistamia esteitä ja mahdollisuuksia kiertotalouden edistämisessä. Nyt käsillä oleva selvitys on tehty osana Alueellisten ekosysteemien kehittäminen Turun seudulla -hanketta, jota rahoittavat Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki. Vuoden 2021 loppupuolella toteutettuun kyselyyn vastasi 22 yritystä. Yritykset olivat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja yleisin toimiala ”muu palvelutoiminta”. Mikroyritysten osuus oli huomattava. Kiertotalous oli kyselyyn vastanneille yrityksille jo vakiintunutta tai merkittävää lisäarvoa tuottavaa toimintaa, ja yritykset pitivät tulevaisuudennäkymiään kiertotalouden näkökulmasta varsin suotuisina. Kyselyssä painotettiin yritysten kohtaamia kiertotalouden esteitä ja toisaalta tunnistettuja hyviä käytäntöjä. Yritysten näkökulmia havainnoitiin kyselyn lisäksi kirjallisuuden, julkisten keskusteluiden, kehittäjätoimijoiden haastatteluiden sekä erilaisten kiertotalouteen liittyvien tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta. Kiertotalouden esteiden merkittävyyttä arvioidessaan yritykset painottivat sellaisia esteitä, jotka liittyivät niiden toimintaympäristöön, kuten lainsäädäntöön, hallintoon, politiikkaan, kulttuuriin ja yhteistyökumppaneihin. Tämän tyyppiset esteet koettiin selvästi merkittävimmiksi kuin yritysten omaan toimintaan ja talouteen tai markkinoihin liittyvät esteet, vaikka toisaalta vastauksissa oli verrattain paljon hajontaa. Erityisen merkittävinä yksittäisinä esteinä pidettiin resurssien omistajuuteen liittyviä kysymyksiä, olemassa olevaan lainsäädäntöön liittyviä haittoja, kiertotalouden heikkoa huomioimista tarjouskilpailuissa, kiertotaloutta edistävän lainsäädännön puutetta, päätöksentekijöiden heikkoa osaamista kiertotalouden alalla, vallitsevia asenteita ja ajattelutapoja, poliittisen päätöksenteon hitautta sekä kiertotalouden hyvien käytäntöjen ja rutiinien puutetta. Näistä esteistä jokaisen merkittävyyttä asteikolla 1–5 koskevien vastausten mediaaniarvo oli 4, keskiarvo välillä 3,58–4,00 ja vaihtoehtojen 4 ja 5 yhteenlaskettu osuus yli 50 % vastauksista. Kaikkien esteiden merkittävyyttä koskevien vastausten mediaaniarvo oli 3, keskiarvo 3,05 ja vaihtoehtojen 4 ja 5 yhteenlaskettu osuus 41 %. Pyysimme yrityksiä myös tunnistamaan erilaisia kiertotalouden hyviä käytäntöjä sekä Turun kaupungin mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiseksi avoimella kysymyksellä. Tältä osin vastaukset eivät olleet kovin konkreettisia, joten päädyimme jaottelemaan tunnistetut kiertotalouden esteiden, yritysten tarpeiden sekä hyvien käytäntöjen muodossa esitetyt ratkaisuehdotukset kolmeen alueeseen, joissa kaupungin roolina on ensisijaisesti kiertotalouden edistämisen ja yritysten kiertotaloustoimintojen lisäämisen mahdollistaminen: • Kiertotalouden toimintaympäristön parantaminen ja siihen liittyvä osaaminen (koordinointi) • Vuorovaikutuksen, kohtaamisten ja strategisten kumppanuuksien muodostumisen mahdollistaminen (tilat, verkostot ja alustat) • Yritysten kiertotalousratkaisujen innovoimisen, teollisten prosessien parantamisen ja palveluiden jakamisen mahdollistaminen (yritysten sijaintiin ja riskienhallintaan sekä kestävyysratkaisuihin liittyvät selvitykset, hankkeet ja pilotointiprojektit, yrityspuistot jne.

Muisteltu ja kuvattu suomalainen kylä : toimintasuunnitelma moniaineistoisen ja monimetodisen tutkimustekstin luomiseksi

Aineisto on Opiskelijakirjaston digitoimaa ja Opiskelijakirjasto vastaa aineiston käyttöluvist

Tulevaisuuskuvia luontokokemusten hyödyntämisestä : Luonnosta hyvinvointia, palveluja ja liiketoimintaa

Luonnolla ja viherympäristöillä on monia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Nämä hyvinvointivaikutukset toteutuvat yksilöllisten kokemusten kautta. Tässä raportissa esitellään luontokokemusten tuottamiseen liittyviä haasteita ja toimintamahdollisuuksia hyvinvoinnin ja luontolähtöisen liiketoiminnan edistämiseksi. Tavoitteena on luoda keskeisten trendien ja megatrendien pohjalta yleiskatsaus niihin lähivuosikymmenten toimintaympäristöihin, joissa voi tulevaisuudessa avautua uusia mahdollisuuksia ympäristöjen ja palveluiden kehittämiseen. Raportissa pyritään katsomaan asioita eri näkökulmista, vaikka ne voisivat olla ilmentymiä keskenään ristiriitaisistakin asioista. Erilaisten ilmiöiden rajapinnoilla ja törmäyksissä voi syntyä kiinnostavia uusia asioita keskusteluun. Julkaisu on tuotettu Sitran rahoittamassa hankkeessa ”Luonnosta hyvinvointia”

FOOD NON-FOOD : Radikaalit tulevaisuudet -työpajojen tulokset

Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen (VARRU) -tulevaisuusprosessi on kolmivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin yhdessä yritysten yms. toimijoiden kanssa ruoan ja varsinkin lähiruoan tuotantoon ja kulutukseen liittyviä trendejä. Seuraavassa vaiheessa (eli Radikaalit tulevaisuudet -työpajoissa) haastettiin kaikki tähän asti tehty työ. Samalla näkökulmaa laajennettiin elintarvikkeista ja maataloudesta agri- ja biotalouteen. Kolmannessa vaiheessa tulevaisuusprosessin tuloksia arvioidaan ja hyödynnetään yhteistyössä elintarvikealan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä näkökulmia yritysten ennakointiprosessien kehittämiseksi. Tämä raportti tiivistää Turussa 18.9.2012 (Logomossa) sekä 8.11.2012 (Forum Marinumissa) järjestettyjen Food Non-Food Radikaalit tulevaisuudet -työpajojen tulokset. Työpajat jatkoivat Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen tulevaisuusprosessia ja tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen Osaamiskeskusohjelman kanssa. Tällä tavalla työpajojen tuloksia voitiin hyödyntää myös samaan aikaan meneillään olevassa ”TURKU 2014+, Alueellisen innovaatiopolitiikan valmistelu”-hankkeessa

Ruista ja sisua : Varsinais-Suomen ruokaketjun vahvuudet, nykytila ja tulevaisuus

Varsinais-Suomen ruokaketjun tulevaisuustyössä tavoitteena on lisätä toimijoiden tietoisuutta muuttuvista toimintaympäristöistä. Se on ainoa tapa lisätä muuttuvien olosuhteiden ymmärtämisestä lähtevää innovaa-tiotoimintaa: uusia ideoita ja oivalluksia. Tässä raportissa kuvaamme Varsinais-Suomen ruokaketjun kehit-tämishankkeen, VARRU, ensimmäisten selvitysten ja tapaamisten pohjalta syntyneitä ajatuksia seuraavina vuosina jatkuvan prosessin taustatueksi. Olemme yhdistäneet neljän erilaisen selvityksen aineistoja vuoropuheluksi, jotta erilaiset näkökulmat rikas-tuttavat toimijoiden ymmärrystä ketjun mahdollisuuksista ja haasteista. Nämä neljä erillistä aineistoa ovat: Varsinais-Suomen nykytilan kartoitus, hankkeen tiimoilta tehdyt yrityshaastattelut, Varsinais-Suomen ruo-kaketjun osaamispohjan kartoitus ja hankkeen aloitustilaisuuden tulevaisuustyöpajasta koottu materiaali. Eri toimijoiden vuoropuhelua on tarkoitus jatkaa ja tiivistää kohti laajempaa ruoan ja syömisen arvoverkostoa ja ymmärrystä tulevaisuuden arvon muodostumisesta. Samalla tuotetaan taustamateriaalia maakunnallisen elintarvikestrategiatyön tarpeisiin

Green care sosiaalisena innovaationa suomalaisessa palvelujärjestelmässä

vo